Kuva: Fishing Lapland / Joonas Linkola
Toiminnasta
Tornio-Muonionjoen ja rannikon kalatalousalue käsittää Tornio-Muonionjoen vesistön Suomen- puoleiset osat rannikolta Perämeren kansallispuiston rajalta Sonkajokisuun pohjoispuolelle Muonion ja Enontekiön kuntien rajalle, pois lukien Tengeliönjoen vesistö. Kalatalousalueen hallinnon kotipaikkana on Ylitornio. Kalatalousalueen valuma-alueperusteiset rajat on esitetty oheisessa kartassa (kuva 1.1). Skaalattava kartta virallisista rajoista on nähtävillä Maanmittauslaitoksen Suomi.fi-kartat -palvelussa1 ja Paikkatietoikkunassa2.
Tornio-Muonionjoen ja rannikon vesipinta-ala on yhteensä 38 368 hehtaaria. Kalatalousalueella on 713 vesialueen omistajayksikköä (vuoden 2022 tilanne). Omistajakorvausten piirissä on noin 50 vesialueen omistajaa tai kalastusoikeuden haltijaa.
Tehtävä
Kalatalousalue on kalastuslaissa (379/2015) määritelty julkisoikeudellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Kalatalousalueen jäsenillä on laissa säädetyllä tavalla oikeus lähettää edustaja kalatalousalueen yleiskokoukseen omistamansa tai hallinnoimansa vesialueomaisuuden pinta-alan mukaan. Edustajien äänimäärä yleiskokouksessa määräytyy laissa säädetyllä tavalla vesialueomaisuuden pinta-alan mukaan.
Kalatalousalueen hallinto on järjestetty siten, että päätösvaltaa kalatalousalueessa käyttää jäsenistä koostuva yleiskokous. Yleiskokous valitsee laissa säädetyllä tavalla kalatalousalueen hallituksen, jonka tehtävänä on mm. yleiskokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja päätösten täytäntöönpano sekä kalatalousalueen toiminnanjohtajan nimittäminen. Toiminnanjohtaja puolestaan hoitaa kalatalousalueen juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kalatalousalueen ja sen toimielimien, eli yleiskokouksen, hallituksen ja toiminnanjohtajan, tehtävät on määritelty laissa ja ne toimivat virkavastuulla.
Kalatalousalueen toiminta rahoitetaan valtion kalastonhoitomaksuvaroista myöntämillä varoilla, jotka ELY-keskus myöntää. ELY-keskus voi myöntää erillisen hakemuksen perusteella myös yleisavustusta kalatalousaluetoimintaan sekä erityisavustuksia kalataloudellisiin hankkeisiin.
Omistajakorvausten jakamattomat varat jäävät kalatalousalueen käyttöön ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti.
Kalastuslaissa kalatalousalueen yhdeksi tehtäväksi on säädetty käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laadinta sekä hyväksytyn suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta. Kalatalousalueen yleiskokouksen yhtenä tehtävänä on vahvistaa ehdotus kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi. Kalatalousalueen hallitus puolestaan panee toimeen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan kuuluvat tehtävät ja raportoi suunnitelman toteutumisesta yleiskokoukselle. Käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpanoa valvoo ELY-keskus.
